Mennyt viikko

Viime viikko vierähti ohi kuin varkain. Yks kaks huomaan sunnuntain tulleen ja huomenna olisi työpäivä. Mihin ihmeeseen nämä päivät oikein kuluvat? Alkuviikko oli vielä normiviikko johon kuului töiden lisäksi pitkästä aikaa sisäkiipeilyä. Tämä kevät on sujunut enemmän ulkoillessa ja taisin huhtikuun aikana käydä peräti kolmesti sisällä kiipeilemässä. Hassua, miten mieli vain vetää ulos kun kelit sen sallii. Virkistävää oli kiivetä köydellä, tosin sain huomata kestävyyden heikentyneen. Jos ennen läpsyttelin helpompia reittejä areenan kattoon helposti useamman reitin illassa ilman suurta pumppia, niin nyt pumppi iski todella nopeasti eikä sitä saanut pois. Lohduttaudun ajatuksella, että harva ulkokallio reitti on yli 20 metriä, joten ehkä peli ei ole täysin menetetty kesän köysittelyjä ajatellen. Toisaalta kestävyys on helppo treenata takaisin sitten, kun sitä tarvitsee.

Niin pitäiskö se tässä liidata...

Eihän siinä muu auttanut kuin lähteä yrittämään

Vappua viettettiin mökillä ulkoilun merkeissä pihatöitä tehden, hiekkakakkuja rakennellen ja hurjasti keinuen. Perjantaina sain omaa-aikaa ja kävin kiipeilemässä Imatran Kurkvuorella. Sieltä löytyy siistin näköinen kiven murikka joka on toisen kiven päällä, niin pakkohan sitä oli käydä ihmettelemässä paikan päällä. Kyllähän se näytti paikan päällä yhtä hienolta kuin kuvissa ja paikka oli ehdottomasti vierailemisen arvoinen. Päivän vielä kruunasi kauden ekan seiskan reitin kiipeäminen, niin hymy oli kyllä tällä tytöllä herkässä paluumatkalla. Ikävästi toinen seiska jäi lähelle, no onpahan joku syy palata sinne.

Vasemmasta reunasta meni kiva linja ylös, mutta oikea reuna oli taas hyvin likainen, ja kiivetessä sai pouhdistella otteita.

CharmAntti

Mökillä ollessa innoistuin vielä pojun kanssa putsailemaan kiveä. Pikku seinämä, jossa saa tehtyä muutaman napakan muuvin. Ei siis mitään mailmaa mullistavaa, mutta paremman tekemisen puutteessa toimii kyllä.

Harvoja hänkkiseiniä mitä mökin takamaastosta löytyy.