Oletko joskus törmännyt kiipeilypoliisiin? Siihen tyyppiin
joka huutaa, ettei sitä otetta saa käyttää se ei kuulu reittiin? Minä ainakin
olen, ja olen varmasti myös sortunut poliisina olemiseen. Miten helposti
neuvomme muita miten ja mitä otteita saa käyttää. Haluamme, että reitti
kiivetään tietyllä tavalla. Otteiden skippaaminen tai lisäotteiden käyttö saa
aikaan närää. Se ei kiivennyt sitä oikein, mutta mikä on oikein? Onko reitti
kiivetty oikein, jos sen kiipeää tietyillä otteilla yhdellä ainoalla tavalla
vai olisiko se parempi jos annamme jokaisen varioida miten kukakin haluaa? Eikö
tärkeintä ole vain kiivetä ja nauttia siitä?
Nimenomaan on, kiipeilystä pitää nauttia, mutta itseään
pitää myös haastaa. Kuitenkin
orjallinen reittien noudattaminen voi olla haitallista (motivaatio
laskee kun mitään ei pääse),siksi reittien varioiminen voi jopa olla
hyödyllistä. Välillä törmää reitteihin jotka ovat hienoa syystä tai toisesta,
mutta omat taidot eivät vielä riitä sen kiipeämiseen. Voit päästä osan
reitistä, mutta joku muuvi tai ote voi tuottaa hankaluuksia. Mitä teet? Vedät
itkupotkuraivarit ja kiroat reitin jonnekin syvälle vannoen ettet ikinä kiipeä
sitä (jep, kokeiltu on ei toimi pidemmällä tähtäimellä), vai yrität olla luova? Kokeile jotain uutta
betaa, jos se ei toimi niin ota lisä jalkaote tai käsiote, mitä nyt satut
tarvitsemaan. Ajatus on tehdä samanlainen muuvi kuin alkuperäisessä reitissä,
mutta hieman helpotettuna. ”Oikea ote” voi olla sen verran kaukana ja pieni,
että et saa vetoa tehtyä, niin korvaa ote sellaisella josta saat varmasti
kiinni ja kiipeä reitti sen avulla.
Sovellan tätä ajatusmallia, kun tiedän että yksittäinen
muuvi tuottaa minulle vaikeuksia. Tällä hetkellä minulla on yksi köysireitti,
jossa käytän lisä käsiotetta. Sen sijaan, että yrittäisin kiivetä reitin vain reittiin
merkatuilla otteilla ja tippuisin samasta kohdasta uudestaan ja uudestaan, niin
annan itselleni armoa ja käytän sitä kahvaa. Tiedän saavani kiinni siitä
otteesta ja pystyn palauttelemaan vähän aikaa ennen kuin jatkan ankkuria kohti.
Reitti on lähellä omaa maksimia, jossa on raskaita muuveja jotka vaatii minulta
paljon. Sallimalla itselleni kahvan käytön pystyn teoriassa kiipeämään reitin
(en siis ole päässyt sitä vielä).
Yhden muuvin helpotus tarkoittaa, että en kiipeä sitä ”oikeaa” reittiä
vaan jonkun muun sellaisen mikä (toivottavasti) pääsen.
Tästä päästään siihen olenko sitten huonompi kiipeilijä, kun
otan apuja. En, sillä reitti haastaa vielä minua, se ei ole mikään sunnuntaikävely
vaan sellainen missä joudun tekemään töitä ylös pääsemiseksi. Lisäotteiden käyttö
on miestäni ihan ok, kun opettelee uusia muuveja tai jokin veto on vaan
oikeasti liian pitkä ja vaativa (ainakin tämän hetkisille taidoille).
Apuotteista voi sitten luopua kun reitin on saanut kiivettyä niiden avulla.
Niin minäkin ajattelin tehdä, jos projektireittiäni ei sitä ennen ehditä
purkamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti