Kesä saa ihmiset hyvälle tuulelle, on lämmin voi kulkea
t-paidassa ja sandaaleissa, hiekka tuntuu varpaiden välissä rannalla ja taas
saa mansikoita syödäkseen. Monet sanovat olevan kesäihmisiä, mitä lämpimämpi
sitä parempi, se ei päde tähän perheeseen. Kuumalla kelillä yhden, jos toisen
pinna tuntuu olevan kireä ja väsymys painaa huonojen yöunien takia. Myönnän en
ole kesäihminen, jos lämpö nousee yli 21 astetta, rupean tuskastumaan. Urheilu
ei kiinnosta ja itsensä tsemppaaminen juoksulenkille helteillä on lähes
mahdotonta. Puhumattakaan kiipeilystä ja olemattomista kitkoista, ja otteista
jotka syövät hikoilevista sormenpäistä kaiken nahan. Moni suuntaakin kesällä
rannalle ja uimaan. Joo hyvä idea, mutta ihoni on toista mieltä ja pidemmästä
oleskelusta järvivedestä saan ihottumaa, nice.
Helteet eivät ole vielä tulleet tänne jäädäkseen, ja välillä
on saanut liikuttua ja kiivettyä. Koen ahdistusta, jos en ole liikkunut, ja olo
alkaa pian tuntumaan rantapallolta joka vyöryy alaspäin. Onneksi mieli kohenee
pienestä liikkumisesta, ja jo kymmenen minuutin tekemisellä voin hetkeksi
paremmin. Kiukkuun ja väsymykseen löytyy myös toinen syy, työ. Siihen liittyvät
asiat painaa jatkuvasti mieltä, ja koko ajan on tunne riittämättömyydestä.
Pitäisi pystyä tekemään enemmän, ja varmasti pystyisin, jos kotiolot antaisivat
myöten. Luulen tilanne saa muutoksen, kun poika siirtyy päiväkotiin, siihen
asti edetään päivä kerrallaan.
Äiti ei ole ainoa jota on kiukuttanut viimeaikoina, ja
pojulla on ollut omat kiukuttelu hetkensä. Pieni takiaispallo roikkuu jalassa
joka paikkaan keittiöön, vessaan, you name it. Äidin näkeminen taas muistuttaa,
että hän on ollut hetken ilman äitiä, joka saa aikaa kitinää. No, kitinään on ollut
välillä ihan syy, kun hampaita puskee lisää, ja se jos mikä kiukuttaa. Ikeniä
kutittaa ja ruoka ei maita. Pistivät vielä neuvolassa piikkejä samaan aikaan,
niin ei ollut iloinen pikku-ukko pariin päivään. Pieniä piristymisen merkkejä
syömisen suhteen on ollut ja toivottavasti liikkuvaisen pojun paino saadaan
taas nousemaan.
Osansa kiukusta on saanut kokea mies, joka vastaa saamaansa
kohteluun samalla tavalla. Varma kiukun aiheuttaja on kotityöt, niin kuin
suurimmassa osassa perheistä. Keskustelut tässä talossa tuntuu menevän neardenthalin
ihmisten tasolla murahdellen ja hammasta purren. Kaikesta kiukuttelusta ja
väsymyksestä huolimatta kiipeily on sujunut suhteellisen hyvin josta todisteena
on pari seiskaa köyden ja boulderin puolelta. Toivotaan jatkossa viileitä
kelejä, jolloin tämä äiti saa purettua omat liikunnalliset paineensa ja jaksaa
taas talon miesten kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti