Karelia Express

Olen jonkin aikaa halunnut käydä Pohjois-Karjalan tuoreimmalla kalliolla, Moisseenvaarassa. Syystä tai toisesta en ollut eksynyt paikalle aiemmin. Vihdoinkin siihen tarjoutui mahdollisuus, lapselle oli hoitaja ja itse pääsin irtautumaan useammaksi tunniksi kalliolle. Normaalisti otan pojun mukaan kiville ja kalliolle, mutta tuolla on hankala lähestyminen ja kallion alla on kivikkoa, joten se ei ole lapsiystävällinen paikka.

Intoa täynnä istuin autoon enkä oikein tiennyt mitä odottaa. Helppoja pitkiä reittejä, oli ainoa ensi tieto paikasta. Todellakin paikka tarjoaa jotain vaihtelua paikalliseen kiipeily tarjontaa. Mukava oli huomata, että 60 metriselle köydelle on oikeasti käyttöä eikä vain puolelle siitä. Painelimme ensimmäisenä Mielenterveys sektorille jossa pultattuja reittejä on tällä hetkellä neljä ja yksi trädi linja putsattuna. Vaikka siirsimme lähtöä puolille päivin ja olimme kalliolla yhden jälkeen tuntui kallio vielä osin kostealta edellisen yön sateiden jälkeen.

Jouduin heti tekemään päätöksen kahden linjan välillä jotka jakavat neljä ensimmäistä pulttia kumpaan kokeilen onsightia, ja päädyin vaikeampaan 6b+ reittiin. No, liika into kostautui, kun en malttanut katsella jalkaotteita rauhassa ja jalka lipesi kruksi kohdassa. Toisella yrkällä se sitten meni ja tuumin greidin olevan lähempänä 6b. Kaveri kokeili vapaata projektia ja varmistellessa katselin, että siinä on kyllä hieno linja ja kivan näköisiä muuveja. Kaveri antoi luvan kokeilla, ja enkä epäillyt hetkeäkään lähteä koittamaan nousematonta reittiä kerran jatkot siellä valmiina roikkui. Sain alun hankalan muuvin tehtyä  helposti ja ennen kuin huomasinkaan olin kruksin alla. Pienen ihmettelyn jälkeen etenin seuraavalle jatkolle ja kohti ankkuria. Pian olin ankkurilla hyvin hämmentyneenä. Kyllä, tein elämäni ensimmäisen ensinousun flashinä. Kiipesin hyvin rumalla tyylillä jalat heiluivat pariinkin otteeseen, mutta ylös mentiin. Reitti sai nimen Karelia Express kunnian osoituksena kaikille reitin putsanneille ja pultanneille ihmisille.

Greidin sanominen onkin sitten vaikeampi asia, ja muuvit tuntui vaikeammalta kuin aikaisemmin kiipeämässäni 6b:ssä ja päädyin pitämään reitin greidin ehdotetussa 6b+:ssa. Voi olla vaikeampi, mutta vaikea sanoa, kun en ole vähään aikaan kiivennyt flashinä mitään. Toistonousut määrittäköön greidin. Reissun lopuksi kävimme vielä Puuhamaa sektorilla, jossa oli kaverin ensi nousema hieno släbi kikkailu reitti. Otin betaa vastaan ja lähdin testaamaan 6c+ reittiä. Hitaasti, mutta varmasti etenin lähes otteettomalla släbillä luottaen tossuihin. Aikani arvoin miten edetä alun kruksissa, mutta kitkojen ollessa hyvätl lähdin etenemään ja pian ensimmäinen kahva tuli vastaan. Loppu olikin hienoa kruisailua ankkurille asti, joka löytyy noin 25 metristä.

Mukava reissu, josta sain mitä halusin uusia kokemuksia ja reittejä. Ensi kerralla muistan pakata hieman enemmän evästä mukaan, sillä aikaa tuolla saa kulumaan. Vielä jäi jotain kiivettävää, niin eiköhän siellä tule toistekin käytyä.