Uusi vuosi ja uudet tuulet

Vuosi vaihtui ja niin jäi myös sen mukana taakse Joensuu. Paluu juurille tuntuu hyvältä, mutta samalta vieraalta. Kaupunki on sama tuttu, mutta jotenkin muuttunut ja uusi asuinalue uusine lenkkipolkuineen odottavat talsimista. Muuttaminen on aina ärsyttävää tavaroiden pakkaaminen laatikkoihin vie oman aikansa ja puhumattakaan siitä ennen kuin tavarat ovat löytäneet oikeat paikkansa. Jotenkin osa tavaroista ei ikinä löydä oikeaa paikkaansa ja pysyy laatikossa, olisikohan se sen merkki että niistä voisi luopua? Sitten on vielä siivous niin vanhassa kuin uudessa asunnossa. Itse kuulun siihen porukkaan, joka rätin kanssa hinkkaa yö myöhään vain saadakseen pienen tahran katoamaan.

Kaiken muuttamisen keskellä liikunnat jäi vähälle ja eikä se edes harmittanut, kun kropassa tuntui yks jos toinenkin paikka oireilevan. Nyt alkaa taas kroppa tuntumaan normaalilta ja voin siirtyä treenaamaan jo tutuksi tulleeseen Bouldersaimaan tiloihin. Rehellisesti voin sanoa, että minun ei tule ikävä keitaan koppia, mutta areenan köysiseinää tulen kaipaamaan. Olen sisimmältäni kuitenkin köysikiipeilijä ja nautin sairaalla tavalla myös tippumisesta köyteen. No, ainahan voin lähteä käymään Joensuussa tai sitten voin suunnata kohti etelää isommille seinille.

Kiipeilykavereita tulee kyllä ikävä. Susirajalla pääsi tutustumaan yhden jos toisenlaiseen porukkaan. Tyhmät jutut olivat arkipäivää ja matkat taittui leppoisassa jutustelussa niistä kovista suorituksista mitä tehtäisiin ja on tehty. Iso kiitos Joensuun posse hyvistä reissuista ja treeneistä! Erityisesti mieleen on jäänyt reissut Kuopioon kalakukkoilemaan. Vähän on orpo olo, kun ei ole tuttuja naamoja hallilla pyörimässä, mutta enköhän minä uusia kiipeilykavereita vielä saa. Uusiin ihmisiin tutustuminen on välillä hankalaa enkä ole maailman puheliain ja sosiaalisin ihminen, mutta ehkä uusi työ auttaa tässä asiassa.

Pojun kannalta muutos entiseen on iso, nyt ei mennä aamuisin päiväkotiin vaan äidin ja isän kanssa pitäisi jaksaa olla koko päivän. Eikä nyt pääse kiipeilyhallille riehumaan ja leikkimään kavereiden kanssa, niin kuin Joensuussa pääsi. Muutos tulee vaatimaan tältä äidiltä ennen kaikkea luovuutta että saisi keksittyä riittävästi ohjelmaa päivälle, jotta tylsyys ja kiukku ei pääsisi yllättämään.

Uudelle vuodelle en tee lupauksia enkä halua edes muistella kulunutta vuotta. Päällimmäisenä tunteena menneestä vuodesta on helpotus ja sitä seurannut ärsytys. Nyt katsotaan kohti tulevaa ja tehdään suunnitelmat tulevalle vuodelle myöhemmin kunhan muutama asia ensin ratkeaa…