Miten liikut seinällä?

Oletko miettinyt mitä jalkasi tekevät kiivetessäsi? Elävätkö ne omaa eläämäänsä vain huomaatko miten jalkojen asennon muutos vaikuttaa painopisteeseen? Jos vastasit kyllä, voit onnitella itseäsi olet tiedostanut kiipeilystä kaksi hyvin tärkeää asiaa. Jos et vielä ole tätä tajunnut, ei hätää asialle voi tehdä jotain. Nyt on korkea aika ruveta pohtimaan voisiko kopiseville jaloille ja reittien pääsemättämyydelle olla selitystä.

Aloitettuani Bouldersaimaalla työskentelyn olen päässyt näkemään yhden jos toisen aloittelevan kiipeilijän yritystä päästä ylös. Yleisimmät virheet johtuvat jaloista ja siitä että oman kehonpainopistettä ei hahmoteta vedetään käsillä, ja sitten ihmetellään kun kädet menee pumppiin. Jos kuvittelit, että pidempään kiivenneet eivät enää tee samoja virheitä, olet väärässä. Minä ainakin tunnustan välillä unohtavani jalkojen olemassa olon. Onneksi näihinkin ongelmiin on olemassa ratkaisu. Jos oma ymmärrys ei riitä, niin kiipeä itseäsi parempien kanssa jotka jaksavat neuvoa ja opastaa sinua tai sitten voit käydä kiipeilyn tekniikkakurssin.

Pääsin osallistumaan BS:n järjestämälle kiipeilyn peruskurssille, joka oli jaettu kahteen kahden tunnin sessioon jossa käytiin läpi kiipeilijöiden yleisimmät virheet eli huono jalkatekniikka ja painopisteen vaikutus kiipeilyyn. Kurssilla painotettiin hyvin lämmitelyn merkitystä ja sain hyviä vinkkejä millaisia liikkeitä voi ja kannattaa tehdä ennen kiipeilyä. Kuka tunnustaa, että on skipannut lämmittelyn ja siirtynyt suoraan seinälle pahimmillaan omalla projektille? Minä ainakin. Ei kannattaisi, sillä hyvin tehty lämmittely ehkäisee loukkaantumisia eihän kukaan huippu-urheilijakaan lähde tekemään omaa maksimi suoritustaan kylmiltään.

Vaikka kiipeily kokemusta on jo vuosia takana, niin silti sieltä tarttui jotain mukaan. Väkisin huomasin kurssin ensimmäisen päivän jälkeen pohdiskelevani omaa kiipeilyäni ja miten paljon minulla on tekemistä dynaamisten muuvien kanssa. Tärkeä muistutus olikin, että dynaamisiin vetoihin lähdetään alhaalta kädet mahdollisimman suorina.

Näin käy, kun dyno ei onnistu. Painopiste vetää jo alaspäin kun käsi hamuaa seuraavaa otetta.

Jotta asiat eivät olisi liian hankalia niin kurssin toisena päivänä jatkettiin siitä mihin jäätiin eli jalkoihin ja painopisteen hahmottamiseen. Tällä kertaa opiskeltiin kiipeämään diakonaalisti, pohdittiin miten dynoja tehdään sekä tutustuttiin huukkien maailmaan. Paljon tuttua asiaa, mutta kertaus ei ikinä ole pahasta. Kun kiipeily muuttuu analyyttiseksi niin se voi tuntua alkuun hankalalta. Se mikä ennen tuntui helpolta muuttuukin haastavaksi, koska ensimmäistä kertaa sitä kiinnittää huomiota miten seinällä liikkuu. Se on onneksi ohi menevä tunne, sillä kun tiedostaa oman kehonsa liikkumista voi oppia siitä ja kehittää itseä.

Vasen käsi on siirtymässä oikean käden yli ristiin. Ristiinvedoissa käytetään yleensä vastakkainen käsi-jalka yhdistelmää tasapainoisen asennon löytämiseksi. 

Voin lämmöllä suositella kurssia kaikille niille jotka haluavat kehittää omaa kiipeilyään. Jos kurssille ei ole mahdollisuutta osallistua, niin kannattaa edes hetkeksi pysähtyä miettimään miten liikkuu seinällä. Omaa kiipeilyä kannattaa tarkastella tasaisin väliajoin. Pohtia niitä asioita mitkä ovat itselle haastavia ja yrittää keksiä mitä asialle voisi tehdä. Jos uusi muuvi tuottaa hankaluuksia, niin se vaatii vain harjoittelua (usein satoja/tuhansia toistoja ennen kuin se menee lihasmuistiin). Olet yhtä hyvä kiipeilijä kuin heikoin lenkkisi, joten keskity niiden treenaamiseen.