Poju ulkoilee

Nyt se sitten tapahtui lähdin kalliolle poju mukana. Yö oli mennyt suhteellisen hyvin vain muutama herätys. Ensimmäinen oli puoli kahdelta, jolloin syötin pojun miehen vielä lukiessa vieressä hehkuttaen miten hyvä kirja sillä oli työn alla. Mutisin jotain vastaukseksi ja jatkoin unia. Seuraava herätys olikin kuudelta, jonka jälkeen otimme pienet unet ja nousimme ylös. Päätin olla suosiollinen miestä kohtaan antamalla hänen nukkua pitkään ja ottaa pojan mukaan ystävä pariskunnan kanssa sovitulle kalliokiipeilyreissulle.

Pieniä perhosia oli vatsassa koko aamun ja hermoilin milloin mistäkin. Pitäisikö pojalle syöttää kunnon ruoka ennen lähtöä? Mitä laitan sille päälle, riittääkö ulkoiluhaalari vai pitäisikö sillä olla vielä jotain sen alla? Mitä evästä otan mukaan? Entä jos vaippa pitää vaihtaa siellä ollessa? Jne…

Lopulta sain tarvittavat kamat kasaan ja lähdimme ajelemaan sovittuun tapaamispaikkaan. Kuten aina poju nukkui koko matkan ajan kalliolle, ja heräili hölmistyneenä, kun siirsin sitä kantorinkkaan. Olen käynyt muutamia kertoja kävelyllä lapsen keikkuessa rinkassa mukana ja hyvin rinkassa on uni maistunut. Lähikallio Heiniksessä on onneksi lyhyt lähestyminen ja olimme nopeasti kallion alla purkamassa kiipeilykamoja pojun tarkkaillessa rinkassa kiinnostuneesti toimintaamme.

Rinkasta on hyvä tarkkailla mitä ympärillä tapahtuu

Kiipesin ensimmäisenä vieden köyden vitosen linjalle, jonka vierestä lämppäsin vielä kutosen reitin. Kun omat lämmittelyt oli tehty oli ystävä pariskunnan vuoro kiivetä. Samalla kun kanniskelin pojua kannustin ystäviä heidän suorituksissaan. Varmaan tunnin hereillä olon jälkeen alkoi pientä kitinän poikasta ilmaantua, ja tarjoilin vähän hedelmäsosetta. Ei oikein ruoka maistunut vieraassa paikassa ja syli tuntui olevan paras paikka.

Aikani kanniskeltua poju nukahti syliini, josta siirsin hänet ystävän syliin ja ryhdyin ihmettelemään yhden projektin muuveja. Alku meni hyvin, ja huomasin peräti joidenkin otteiden kasvaneen, kun niistä pystyi vaivattomasti tekemään klippejä. Viidennen pultin jälkeen on pitkä veto pinssiin, joka tuottaa hankaluuksia. Otteen ei tarvitsisi olla kuin viisi senttiä ylempänä niin en enää yltäisi siihen. Muutama kerran sormet tarttuivat otteeseen, mutta sitten tuli totaalinen blackout mitä pitää tehdä seuraavaksi eipä sillä niin väliä, sillä yläosa reitistä oli vielä hieman märkänä. Olen pari vuotta sitten testaillut reittiä, ja muistan tehneeni kaikki muuvit, mutta nyt en löytänyt sopivaa betaa. Tutkimuksia jatketaan sitten toisella kertaa.

Tällä kertaa jatkot roikkuivat vain viidellä pultilla

Samaisella reissulla nähtiin kyllä hieno liidi nousu ystävän toimesta, hieno veto muutaman sadepisaran tippuessa taivaalta. Ennustettu saderintama lähestyi arvioitua nopeammin ja edessä oli jatkojen haku projektilta. Samalla kuin kipuilin ylöspäin kalliota niin ihana ystäväni piti seuraa heränneelle pojulle ja laittoi hänet rinkkaan valmiiksi lähtöä varten. Vaikka reissu loppui ehkä lyhyeen sateen takia, mukava oli huomata miten vaivattomasti ulkokiipeily sujui pojun kanssa. Iso kiitos siitä kuuluu kyllä ystävä pariskunnalle kärsivällisyydestä ja jaksamisesta tällaisen lapsellisen kiipeilevän höyrypään kanssa.

Ystävän sylissä oli hyvä nukkua