perjantai 10. heinäkuuta 2015

Kun aloitin kiipeily…

En tiennyt, että seuraisin säätiedotuksia enemmän kuin mummoni. Ilmatieteenlaitos ja Foreca ovat tulleet hyvin tutuiksi. Sadetutkaa fanitan ihan kympillä. Tunninvälein päivittyvä sadetilanne voi saada aikaan suuria riemunkiljahduksia tai karvaita pettymyksiä, joka voi taas johtaa tavaroiden heittelyyn ja miehelle äksyilyyn. Viime hetken sadetilanteen näkee myös kelikameroista, jos sellainen sattuu lähistöllä olemaan.

En uskonut istuvani/ajavani kaikkia niitä kilometrejä vain kiven/kallion takia. Autossa tulee vietettyä helposti useampi tunti viikossa vain sen takia, että haluan ulos kiipeämään. Ovatko kaikki ne kilometrit olleet sen arvoisia? Ehkä ei. Mukaan mahtuu reissuja, jossa pettymys säiden muuttuessa on ollut suuri tai olen loukannut itseni. Suurin osa kiipeilyreissuista on kuitenkin ollut juuri sitä mitä olen halunnut tai tarvinnut. Autossa istuminen saa siis jatkua tulevaisuudessakin.

En tiennyt, että Thermacellistä tulisi paras kaverini. Se on kuusimetsien keskellä pelastus, jonka uupumisen huomaa hetkessä. Itikka-armeijan ympäröimänä sitä huomaa keskittyvän enemmän käsivarressa istuvaan itikkaan, kuin siihen mihin käsi pitäisi nostaa seuraavaksi. Älä siis unohda tätä kaveria kotiin.

En tiennyt, että kiipeily on niin kokonaisvaltainen laji. Se ei riitä, että menee ylös tai no riittää, mutta miten paljon siinä on mukana tunnetta. Olen kokenut pelkoa, jännitystä, iloa ja riemua kiipeilyn parissa. Mikään ei saan vaistoja heräämään kuin ajatus, että nyt ei halua tai kannata tippua. Tärinät kiven päällä on tullut kerran, jos toisenkin tutuksi ja silti sitä haluaa lisää. Pakko sanoa on tämä vähän hullua hommaa…

En uskonut haaveilevani teleskooppitikkaista ja toisesta isommasta pädistä.

Enkä uskonut tarkistavani ensimmäisenä 27 cragsistä hullunkiilto silmissä, missä lähimmät kiipeilypaikat sijaitsee, kun keskustelemme kotona vierailusta toiseen kaupunkiin. 27 crags on oiva paikka katsoa onko lähiseudulla tai matkanvarrella jotain kiivettävää. Taitaa nykyisin kiipeilytossut vähintään lähteä mukaan, sillä ei sitä koskaan tiedä jos sitä pääsisi jonnekin kiipeämään. Nyt on muuten loistava tilaisuus tukea 27 crags appia.

En uskonut ikinä kiipeäväni kasin reittiä nyt uskon sen olevan mahdollista, jos oikea reitti osuu vain kohdalle.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti