Edellisestä reissusta Lepraan oli jo kulunut useampi
kuukausi, joten oli korkea aika suunnata pojun kanssa isovanhempien lihapatojen
luo. Hassua oli huomata miten poju on kehittynyt edellisestä kerrasta. Nyt
portaita mennään kuin vanha tekijä, ylös ja alas ilman, että kenenkään
tarvitsee vahtia perään. Samoin olohuoneen pöytä toimi maan mainiona
kiipeilypisteenä, josta voi paljon paremmin tarkkailla ympäristöään :D
Pieni vesipeto pääsi taas oikeuksiin, kun mummo vei meidät
uimahalliin pulikoimaan. Hetken verran sain itsekin uiskennella isossa
altaassa, kunnes äiti huudot alkoivat kaikua hallissa. Poju ei halunnut jäädä
mummon kanssa lastenaltaaseen, vaan äidin olisi pitänyt olla koko ajan
paikalla. Sitä päivää odottaessa, kun äiti ei voisi vähempää kiinnostaa ja
halutaan tehdä asiat itse ilman vanhempia. No, silloin varmaan toivotaan, että voi kun poju tekisi äitinsä kanssa asioita ;)
Mitä muuta reissuun kuului? Tietysti Bouldersaimaa sekä
lauantaina että sunnuntaina. Saimaalla oli uusia reittejä joista helpoimmat
kiipeilin flashina, ja vaikeimmille kävin tekemässä muutaman yrityksen. Lauantaina
keskityttiin määrään, en edes tiedä kuinka paljon reittejä lopulta kiipesin
(jotain 30) lopulta oli pakko lopettaa, kun sormenpäät rupesi olemaan hellänä.
Sunnuntaina heräsin pieneen lihaskipuun, mutta en valtaisaan. Aamupäivään
kuuluin leikkipuistossa käymistä ja kirpputorilla kiertelyä. Oli nimittäin
viimeinen kerta, kun otan pojun kirppikselle mukaan ilman vaunuja. Jokaikinen
auto olisi pitänyt saada, ja maailma suurin harmitus tuli, kun äiti ei ostanut
Brion taaperokärryjä. Pienestä asti sitä joutuu pettymään…
Sunnuntai boulderit sujui fiilistely pohjalta. Jotain
edellisenä päivänä kesken jääneitä reittejä koittelin enemmän tai vähemmän
onnistuneesti. Tatissa oli hyvin minun tyylinen krimppireitti, jossa
ensimmäinen veto oli henkilökohtainen kruksi, joka onneksi lopulta meni. Sunnuntai
sisälsi hyvin leppoisaa menoa kiipeilyllisesti, ja jutustelua tulevista
norppabouldereista. Vajaan pariin viikon päästä Lappeenrannassa 22.3
järjestetään ekat kisat, johon olisi tarkoitus osallistua. Kyseessähän on
leppoisat open kisat, josta löytyy jokaiselle kiivettävää. Lisäksi
osallistumismaksusta menee 5 € saimaannorpan suojeluun, ja se on jo itsestään hyvä
syy osallistua kisoihin. Toinen hyvä syy on kisoissa vallitseva tunnelma kiipeilyä unohtamatta. Siistiä päästä taas keskittymään pelkästään kiipeilyyn
neljän tunnin ajan se, kun on perheelliselle ihmisille suurta luksusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti