perjantai 24. tammikuuta 2014

Kiipeilypoliisi

Oletko joskus törmännyt kiipeilypoliisiin? Siihen tyyppiin joka huutaa, ettei sitä otetta saa käyttää se ei kuulu reittiin? Minä ainakin olen, ja olen varmasti myös sortunut poliisina olemiseen. Miten helposti neuvomme muita miten ja mitä otteita saa käyttää. Haluamme, että reitti kiivetään tietyllä tavalla. Otteiden skippaaminen tai lisäotteiden käyttö saa aikaan närää. Se ei kiivennyt sitä oikein, mutta mikä on oikein? Onko reitti kiivetty oikein, jos sen kiipeää tietyillä otteilla yhdellä ainoalla tavalla vai olisiko se parempi jos annamme jokaisen varioida miten kukakin haluaa? Eikö tärkeintä ole vain kiivetä ja nauttia siitä?

Nimenomaan on, kiipeilystä pitää nauttia, mutta itseään pitää myös haastaa. Kuitenkin  orjallinen reittien noudattaminen voi olla haitallista (motivaatio laskee kun mitään ei pääse),siksi reittien varioiminen voi jopa olla hyödyllistä. Välillä törmää reitteihin jotka ovat hienoa syystä tai toisesta, mutta omat taidot eivät vielä riitä sen kiipeämiseen. Voit päästä osan reitistä, mutta joku muuvi tai ote voi tuottaa hankaluuksia. Mitä teet? Vedät itkupotkuraivarit ja kiroat reitin jonnekin syvälle vannoen ettet ikinä kiipeä sitä (jep, kokeiltu on ei toimi pidemmällä tähtäimellä), vai yrität olla luova? Kokeile jotain uutta betaa, jos se ei toimi niin ota lisä jalkaote tai käsiote, mitä nyt satut tarvitsemaan. Ajatus on tehdä samanlainen muuvi kuin alkuperäisessä reitissä, mutta hieman helpotettuna. ”Oikea ote” voi olla sen verran kaukana ja pieni, että et saa vetoa tehtyä, niin korvaa ote sellaisella josta saat varmasti kiinni ja kiipeä reitti sen avulla.

Sovellan tätä ajatusmallia, kun tiedän että yksittäinen muuvi tuottaa minulle vaikeuksia. Tällä hetkellä minulla on yksi köysireitti, jossa käytän lisä käsiotetta. Sen sijaan, että yrittäisin kiivetä reitin vain reittiin merkatuilla otteilla ja tippuisin samasta kohdasta uudestaan ja uudestaan, niin annan itselleni armoa ja käytän sitä kahvaa. Tiedän saavani kiinni siitä otteesta ja pystyn palauttelemaan vähän aikaa ennen kuin jatkan ankkuria kohti. Reitti on lähellä omaa maksimia, jossa on raskaita muuveja jotka vaatii minulta paljon. Sallimalla itselleni kahvan käytön pystyn teoriassa kiipeämään reitin (en siis ole päässyt sitä vielä).  Yhden muuvin helpotus tarkoittaa, että en kiipeä sitä ”oikeaa” reittiä vaan jonkun muun sellaisen mikä (toivottavasti) pääsen. 


Tästä päästään siihen olenko sitten huonompi kiipeilijä, kun otan apuja. En, sillä reitti haastaa vielä minua, se ei ole mikään sunnuntaikävely vaan sellainen missä joudun tekemään töitä ylös pääsemiseksi. Lisäotteiden käyttö on miestäni ihan ok, kun opettelee uusia muuveja tai jokin veto on vaan oikeasti liian pitkä ja vaativa (ainakin tämän hetkisille taidoille). Apuotteista voi sitten luopua kun reitin on saanut kiivettyä niiden avulla. Niin minäkin ajattelin tehdä, jos projektireittiäni ei sitä ennen ehditä purkamaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti